17. toukokuuta 2013

Koko perhe syö vauvanruokaa

Huomasin taas tekeväni linssimössöä, ja kun edellisen kasviscurrynkin tekemisestä on kulunut alle viikko, tajusin, että ne ovat tulleet jäädäkseen tähän talouteen.

Lapsukaisemme alkoi syödä kiinteitä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Lähinnä syötettiin eineksiä ja perunaporkkanasosetta, kunnes sitten jossain vaiheessa kävi kehittyviä makuhermoja sääliksi. Äitiyden epävarmuusalueilla toimin peruskaavan mukaan, eli menin internettiin, ja kun sieltä ei löytynyt mitään mieleiseltä kuulostavaa, ostin kirjan. Jostain syystähän on niin, ettei lapselle tule tehtyä (ostettua kyllä) sellasta, mikä ei itselle maistu, oli sitten kuinka hyvää ja terveellistä tahansa.

Vauvan ja taaperon keittokirjasta löytyi vaikka mitä. Suurin osa kokeilemistani sapuskoista on oikein hyvin aikuiseen makuunkin sopivia. Jälkikäteen ajatellen huvittaa, miten juhlallisesti fear factoria mukaillen maistoin linssimössöä, jotain kummallista makuelämystä odottaen. Mutta se olikin hyvää. Niin hyvää, että pakastettavaa ei jäänyt.

Linssimössö (no, muhennos) ja kasviscurry jäivät elämään, koska niiden työvaiheisiin kuuluu vain pilkkominen ja keittely. Ehkä kuitenkin suurin syy on maku. Tähän voisi toki listata terveydellisiä seikkojakin, ja ne ehkä painavatkin jonkin verran, mutta kyllä maku yhdistettynä vaivattomuuteen taitaa olla se, mikä saa arkiruuan pysymään listoilla. Kirjan muidenkaan ohjeiden vaiheet eivät ole kovin monimutkaisia, mutta jokaisella lienee omat kipupisteensä, ja mulla se on tehosekoittimen peseminen. Sen sijaan pilkkominen on terapeuttista, vaikka Nicer Dicer Plussan (ja keramiikkapannujen) hankkiminen kävikin mielessä, kun mammalomalla telkkua tiiraillessa lohkoin ja paloittelin.

Linssimössö ja kasviscurry ovat siis ruokia, joita syömme kaikki sellaisenaan. Suolan määrää olen pikkuhiljaa lisännyt eikä sauvasekotinta enää kaiveta kaapista. Jännä juttu, että tänkaltaisia ruokia tuli tehtyä aika harvoin, vaikka kasvis(kala)syöjänä näitä tietenkin aina olen ravintoloissa valinnutkin. Kun aiemmin tein linssiruokia, oli ne yleensä kastikkeita riisille tms. Nyt näitä syödään sellaisenaan. Totta kai ne kaipaa rinnalleen vähän muutakin, mutta ainakin viikonlopun jäljiltä itseään kurittaessa näillä pysyy hyvin hengissä.

Ekologisuuspisteitä mietin tietenkin tän uuden herännäisyyteni johdosta. Linssit tulee Kanadasta, Turkista tai Intiasta, kookosmaito jostain vielä kauempaa idästä. Mausteetkin varmaan roudataan kaukaa. Niistä miinuspisteitä. Veikkaan, että kookosmaidon voisi korvata muullakin maidolla, koska kerran curryjauheen ollessa vähissä maistui koko setti kesäkeitolta eikä kookoksen ominaismaku mitenkään dominoinut. Muilta osin pärjätään kotimaisilla kasviksilla.

Tässä vielä ohjeet, mittasuhteita voi muutella mielen mukaan ja kasviksiakin vaihdella, silti toimii. Liemen voi tehdä vauvaystävällisesti ilman suolaa (liottamalla kasviksia vedessä tms.) tai sitten ihan liemikuutiolla.

Linssimuhennos, kotiversio

öljyä
porkkanoita, 4 kpl
perunoita, 4 kpl, esim. rosamunda
sipulia, 1 kpl
valkosipulia, n. 3 kynttä
korianteria, 1 tl
juustokuminaa, 1 tl
kanelia, 1 tl
linssejä, 3 dl, punaisia
kasvislientä n. 1,5l

Pilko kaikki pilkottavissa oleva ja huuhtele linssit. Paista kattilassa sipulia, valkosipulia, porkkanoita ja perunoita hetki öljyssä, sitten perään liemi, mausteet ja linssit. Keittele sopivasti, ainakin 30 minuuttia.

Kasviscurry, homespun

öljyä
sipulia, 1,5 kpl
perunoita, 5-6 kpl
kukkakaali, 1 kpl
herneitä, 7 dl
kasvislientä, 8-10 dl
curryjauhetta, 3 tl, keltaista
juustokuminaa, 1,5 tl
paprikajauhetta, 1,5 tl
kookosmaitoa 4 dl
(suolaa, 1 tl)

Pilko kaikki. Paista sipulia hetki öljyssä ja lisää mukaan perunat, kukkakaali, herneet, kasvisliemi ja mausteet. Keittele noin 20 minuuttia ja heitä sitten mukaan kookosmaito. Keittele sopivasti, sen verran siis, että perunat on kypsiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti