2. toukokuuta 2013

Kestävästä kehityksestä

Otin Liinan varmaan tsoukilla heittämän haasteen vastaan, ja päätin haastatella miestäni ekoiluun ja kestävään kehitykseen liittyvistä teemoista. Tämä siksi, että hän työskentelee aiheiden parissa. Olen toki asioista jollain kaupunkilaisella tavalla kiinnostunut itsekin, mutta oli kieltämättä myös korkea aika osoittaa kiinnostusta siippansa työtä kohtaan.

Miehen taustasta sen verran, että hänellä ei ole erityistä paloa mihinkään suuntaan, vaan hän tekee vain duunia, kuten on tehnyt jo toistakymmentä vuotta. Tiiminsä kanssa hän tuottaa erilaisia selvityksiä ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyen. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että selvitysten tekeminen on liiketoimintaa, ja varmasti se jollain tapaa vaikuttaa näkökulmaankin, vaikka tilaajissa on niin voittoa tavoittelemattomia tahoja kuin isoja teollisuuskonsernejakin.

Tuumasta siis toimeen. Koitin tiivistää asioita, joista juttelimme kaikkea muuta kuin ammattimaisen haastatteluni lomassa. Pintaraapasujahan nämä vain ovat ja ennen kaikkea kokemukseen perustuvia näkemyksiä asioista, jotka eivät edes ole suoraan rinnasteisia, mutta joista usein puhutaan samassa yhteydessä.

Kestävään kehitykseen liittyy kolme aspektia: sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen. Tässä pohdiskellaan lähinnä ekologisesta näkökulmasta, vaikka kaikki kolme tietenkin ohjaavat valintojamme. Eettiset pohdinnat lasketaan yleensä sosiaalisiin aspekteihin kuuluviksi.

Ilmastonmuutos

Ei ole itsestään selvää, johtuuko ilmastonmuutos kasvihuoneilmiöstä, mutta ilmastonmuutos on kuitenkin tiedostettu tosiasia. Ekologisesti kestävä kehitys hillitsee ilmastonmuutosta, joka aiheuttaa läjäpäin ekologisia ongelmia (kuten kuivuminen Saharassa), joista taas seuraa sosiaalisia ongelmia.

Nykyään ei puhuta enää ilmastonmuutoksen ehkäisystä, vaan ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Kasvihuonepäästöjä olisi pitänyt vähentää jo 10 vuotta sitten yli 20%, jotta ilmastonmuutos olisi saatu pysäytettyä.

Ilmasto lämpenee nopeammin Afrikassa ja Lähi-Idässä, missä vaikutukset ovat noin 1,5-kertaiset meikäläisiin oloihin verrattuna. Suomelle ilmastonmuutoksesta voi jopa olla hyötyä, mikäli ääriolosuhteet pysyvät maltillisina. Ei kukaan kuitenkaan toivo ilmastonmuutosta, koska globaalit vaikutukset heijastuvat tietenkin monella tapaa tännekin.

Kasvihuonekaasuja on monia erilaisia, hiilidioksidi on niistä merkittävin. Eniten päästöjä tulee liikenteestä, vasta seuraavaksi teollisesta tuotannosta. Päästökauppa romahti, koska kaikilla mailla alkoi olla kredittejä tarpeeksi ja kun siihen päälle kehiteltiin vielä tukijärjestelmät, heikkeni kannattavuus entisestään.

Energiamuodot

Olemme koko aika menossa kohti aurinkotaloutta (solar economy), eli vaihetta, jossa aurinkoenergiaa pystyään hyödyntämään täysipainoisesti. Sitä edeltää kuitenkin monen monta vaihetta ja voi olla, että aurinkotaloutta kohti mentäessä kasvihuoneilmiö korjaantuu.

Toistaiseksi vaihtoehtotoisia energiamuotoja joudutaan kuitenkin tukemaan. Bioenergia, tuulivoima, aurinkoenergia yms. ovat taloudellisesti kannattamattomia, koska teknologiat eivät vielä ole kehittyneet riittävän pitkälle. Jotta ne kehittyisivät, niitä täytyy tukea. Esim. tuulivoima ei toistaiseksi ole realistinen vaihtoehto, koska sen rakentamiseen ja kuljettamiseen käytetty energiamäärä on vielä monesti suurempi kuin sen käytöstä saatu energiamäärä. Tältä tosiasialta vaan usein ummistetaan silmät, koska se energia on kulutettu jossain muualla.

Päästökaupan romahtamisesta seurasi, että kivihiilen käyttö lisääntyi Suomessakin. Sitä roudataan Siperian takaa, vaikka meillä olisi turvetta, mitä polttaa.

Energiavarantoja on todennäköisesti vielä tunnistamatta. Esimerkiksi liuskekaasun löytäminen mullisti jenkkien maakaasumarkkinat. Yksikin uusi varanto voi siis kääntää koko energiateollisuuden päälaelleen.

Kuluttaminen

Yksilön tekemillä kulutus- ja muilla valinnoilla ei ole juurikaan vaikutusta, sen sijaan teknologian kehitys ratkoo (tai on ratkomatta) ongelmat. Kehitys yhdistettynä volyymeihin vaikuttaa. Esim. jos sammutan lampun, sillä ei ole merkitystä, mutta jos kaikki siirtyvät käyttämään energiaa säästäviä lamppuja, on muutos suuri - huolimatta siitä, ovatko yksittäiset lamput turhaan päällä vai eivät. Tästähän on meillä jo loistava esimerkkikin, kun hehkulamput siirtyivät historiaan.

Sama homma autoilun kanssa. Pyöräily ei pelasta maailmaa, sen sijaan autojen kehityksellä on huomattava vaikutus. Kun fossiiliset polttoaineet käyvät vähiin ja siis liian kalliiksi, edistyy muiden polttoaineiden kehitys. Ja luonnollisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee, kun hinta nousee. Kuitenkaan ei ole täysin selvää, missä vaiheessa ja millä kulutuksella auto kannattaa vaihtaa uuteen ja vähäpäästöiseen, sillä autoilu aiheuttaa päästöjä etenkin auton tekovaiheessa.

Kehitystä voidaan tietenkin myös edesauttaa veropolitiikalla, mutta kuten tiedämme, politiikka ei varsinkaan Yhdysvalloissa toimi aina kestävän kehityksen puolesta. Lentämisellä on aika kovat päästömaksut, joten toivoa on, että kehittyvä kehitys ratkoo tämänkin ongelman jollain aikavälillä ja taas voidaan mennä Thaikkuihin.

Asumisen ekologisuudestakin on ristiriitaista tietoa. Asuminen on yksilön kannalta merkittävin energiansyöppö, mutta mistä kaikesta kuormitus muodostuu ja mitä vaikutuksia sillä on, onkin jo hyvin riippuvasta kaikesta. Esim. haja-asutusalueella oma työpaikka voi olla kotona, keskustasta saattaa joutua lähtemään kauemmas.

Teollisuus käyttää sähköstä puolet, kotitaloudet ja palvelusektori toisen puolen. Tokihan energian säästäminen näkyy sähkölaskussa, joten ei se hukkaan mene koskaan. Kulutuksen vähentäminen on totta kai validi pointti, kuten resurssitehokkuus aina.

Sen sijaan ei ole ollenkaan selvää, vähentääkö kierrättäminen tuotantoa. Moni ihminen ostaa sekä kirpparilta että kaupasta siten, että kokonaiskulutus lisääntyy kaiken aikaa. Markkinatalouden yksi ongelma on tehotuotanto, ja kuten tiedämme, vanhan tai hajoonneen korjaaminen ei kannata. Siinä mielessä markkinatalous on ekologisuuden vihollinen.

Jos haluaa tehdä kestäviä kulutusvalintoja, on avainsana tuotteen kokonaiselinkaari. Puuta voidaan pääsääntöisesti pitää ekologisena valintana, koska sen tuotanto (kasvuvaiheessa) sitoo hiilidioksidia. Tunne voi sanoa, että muovi on epäekologista, mutta monessa tapauksessa muovi olla se ekologisempi vaihtoehto. Muovisen tuotteen tuottamiseen ja ylläpitämiseen saattaa kulua paljon vähemmän vettä ja energiaa kuin esim. kankaasta valmistettuun vastineeseen. Kertakäyttövaipat voi polttaa ja muuttaa sitä kautta energiaksi. Vaipoista tiedetään sen verran, että kesto- ja kertsivaipat ovat aika samoissa, mitä tulee kokonaiselinkaaren aikana käytettyyn energiaan ja aiheutuneisiin päästöihin. Pesukone ja pesuaineet vaikuttavat yllättävän paljon.

Ekoteko on käsitteenä hankala, ja ehkä enemmänkin filosofinen kysymys. Onko passivinen teko ekoteko? Jos joku ei elämänsä aikana lennä kertaakaan, onko se ekoteko? Käytännössä kaikille toimille löytyy aina se vielä kuormittavampi vaihtoehto, joten mitä tahansa voidaan siitä näkökulmasta pitää ekotekona.

Ruoka

Luomutuotanto itsessään ei takaa mitään, ei ihmisen eikä luonnon kannalta. Luomun yleistyminen olisi ympäristökatastrofi, koska heikosti tuottavaa viljelysmaata tarvittaisiin moninkertainen määrä. Ja viljelysmaan tieltä kaadetaan tietenkin metsää. Kaikista älyttömintä on muualta tuotu luomuruoka, esim. saksalainen luomumaito. Hurraahuutoja ei saa mikään muukaan muualta roudattu ruoka, mutta kieltämättä on vaikea tehdä riisipiirakoita ilman riisiä. Ekologisesta näkökulmasta huonoimpia proteiininlähteitä ovat lihaa syövät eläimet (ei tietenkään riista).

Sen sijaan lähiruuassa on ideaa, kun halutaan vähentää kasvihuonekaasuja ja monen muunkin resurssin hävikkiä. Kotimainen vastinekaan ei kuitenkaan aina toimi, joten voidaan taas miettiä, kuinka suuri merkitys sillä on, jos soijaa syö silloin tällöin.

Suurimpia ekorikoksia on kuitenkin pullotettu vesi. Puhtaan veden aikaansaamiseksi tarvittava työmäärä kasvaa kaiken aikaa, ja vedestä onkin tulossa uusi öljy, eli vallankäytön väline.

Ruuan tehotuotanto onkin sitten asia erikseen, eikä suoranaisesti liity ekoiluun. Esimerkiksi lihan tehotuotanto ei monestikaan ole epäekologista, mutta kestävän kehityksen sosiaalisesta näkökulmasta sitä voidaan pitää huonona vaihtoehtona. Luomuviljelyn eduksi on sanottava, että siinä torjunta-aineita päätyy luontoon huomattavasti vähemmän kuin tehotuotannossa.

Ekobrändäys

Ekobrändäys, luontoystävällisyydestä kertovat merkit ynnä muut, on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta käytännössä niin täynnä reikiä, että kyse on usein ïhan vaan brändäyksestä. Monesti kriteerit ovat hyvin löyhät eikä sisältö vastaa mielikuvaa. Kalliiden brändimaksujen takia usein tosiasiassa vähäpäästöisempi on se halvempi kakkosvaihtoehto. 

On hyvä pitää mielessä, että harva brändi on hyväntekeväisyysbrändi.

Luontomerkkien plussapuoleksi voidaan laskea se, että löyhätkin kriteerit ovat tarvittaessa löydettävissä ja niiden noudattamista usein valvotaankin, joten läpinäkyvyydestä pisteitä.

Jätteiden kierrättäminen

Ihmiskunta vasta harjoittelee sitä, miten jätteitä kannattaa hyödyntää. Kulutus ohjaa sitä toki paljon. Toistaiseksi olisi esim. järkevämpää, että kotitaloudet eivät lajittelisi jätteitä, vaan lajittelu tapahtuisi muualla. Se olisi tehokkaampaa ja sekajätettä tulisi huomattavasti vähemmän.

Paperinkeräys on Suomessa suhteellisen hyödytöntä toimintaa, koska kerätylle paperille ei tehdä täällä mitään. Paperilla on isompi lämpöarvo kuin öljyllä, joten se kannattaisi ehdottomasti polttaa, mutta meillä on laki, joka käskee kierrättämään ja sillä piste. Niinpä paperi kärrätään Kiinaan.

Biojätettä ei kukaan ei halua, koska polttoteknisesti sillä ei ole mitään arvoa. Kuitenkin biojätteen aikaansaamiseksi on käytetty hurjan paljon energiaa. Siitä syystä ruuan heittäminen roskiin on suurimpia ekosyntejä.

Todellinen kierrättäminen on tietenkin aina kannatettavaa, järkevää ja hyödyllistä. Kuluttajat eivät tätä kuitenkaan vielä osaa tätä riittävän hyvin. Poliittisella ohjauksella voidaan vaikuttaa merkittävästi, kuten vaikkapa Saksassa roskiksiin pistokokeita tekevien "poliisien" avulla. Ja samaa kehitystä voi huomata Suomessakin: pullot palautuvat kiltisti kauppaan, kun taas Espanjassa ei ole systeemistä kuultukaan.

Jätteitä poltetaan ja siitä syntyy energiaa. Jätteiden muuttaminen energiaksi on iso bisnes eikä landfillien kasvattaminen ole enää tätä päivää. Myöskään maatumisaikojen vertailu ei ole useimmissa tilanteissa enää relevanttia (luontoon päätyvät roskat ovat asia erikseen). Esimerkiksi muovia voidaan hyvin polttaa, sillä öljyn ja selluloosan polttamisesta aiheutuvat päästöt jäävät pienemmiksi energiasisältöyksikköä kohden kuin vaikkapa kivihiilen kohdalla. Suomessa jätteiden polttaminen on vielä nuori ja kasvava ala, koska lainsäädäntö on mahdollistanut sen vasta vähän aikaa 80-luvun epäonnistuneiden kokeilujen jälkeen.

Loppukaneetti

Teknologian kehitykseen uskominen on helppoa ja vapauttaa kaikesta. Hihatuntuma on, että lähiviljely ja kotona ruuan kasvattaminen ovat merkittävintä, mitä yksilö voi tässä kohtaa tehdä. Ja tietenkin kulutuksen vähentäminen on aina kannatettavaa, vaikka markkinatalous sitä koittaakin vastustaa.

23 kommenttia:

  1. Hei, kiitos, tää oli ihan mahtava! Tule jorisemaan paremmalla ajalla enemmän, nyt halusin vain kiittää saman tien.

    VastaaPoista
  2. Kiitos :)

    Rupesin näkemään omat valinnat ja rutiinit vähän eri valossa, mutta yhtään paremmilta ne ei näytä vieläkään. Autoilusta sain synninpäästön, koska auto nyt kuitenkin seisoo helposti viikon tai kaksi liikkumatta. Sen sijaan se pullovesi ja tolkuton ruuan pois heittäminen kirvelee vietävästi!

    VastaaPoista
  3. Kiitos, tosi kiinnostavaa pohdintaa! Ja hienosti alustit aihetta sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset näkökulmat huomioiden. Olen joskus blogissanikin pohdiskellut tuskaa talvisen tomaattihyllyn ääressä: ostaako suomalaista kasvihuoneviljeltyä vai espanjalaista orjatyötomaattia. Molemmat ovat huonoja valintoja, mutta vähän eri näkökulmasta. (Paras vaihtoehto olisi tietysti kausivihannesten syöminen, mutta pelkällä lantulla ja sipulilla on ikävä elellä talven yli.)

    Erityisesti kolahti myös tuo jätteen jatkokäsittelyasia. Kannustaa entistä tarkempaan ruoankulutuksen kyttäykseen.

    Pullovettä en osta, edes vissynä, mutta (tuore)mehua meillä juodaan ihan älyttömästi. Sen(kin) äärellä välillä tuskailen, että edes osan voisi juoda reilusti kraanavetenä...

    VastaaPoista
  4. Hienoa, kiitos! Tosi hyvä, monipuolinen ja antoisa teksti.

    VastaaPoista
  5. No ihan mahtava teksti! Tässä varmasti tiivistyi kaikki (Isomäen kirjallisuudesta hahahaha) eripuolilta lukemani/kuulemani info, jota ei pieni tallaaja ymmärrä yhdistää isoksi ympyräksi. Siispä pistän kaikki valot päälle ja pakotan esikoisen syömään paahtoleivänkuorensa (tai sitten syön ne itse), näin karrikoidusti.
    En silti laita kaikkia valoja päälle, koska olen pihi.

    Mutta tuo paperinkierrätys tuntui kyllä ihan sydämenpistona, ai hitsi vie. Kannustaa tilaamaan nettilehden.

    Tuo energiamuodot kohta jäi mietityttämään, onko yksittäisen kuluttajan valitsema tuulivoimalan valinta sitten tukemista?

    Tämä lähiruoka-asia oli hyvä kuulla myös, joskin luomussa miettisin myös yksilön terveysaspekstia, että valitsen jatkossakin sitä tietyissä asioissa, kotimaisena.

    Myös brändäysasia on ollut "järjellä huomattavissa", koska esim pesuaineissa "ympäristöystävällisyys perustuu aineenkäyttömääräsuosituksiin" ja aineen vähempikäyttö onnistunee halvemmallakin merkillä? jne.

    Pahoittelen pikaiset, ranskalaisviivamaiset ajatukseni tähän tekstiin mutta en nyt ehdi kirjoittaa pitemmin ja kirjoitus oli niin monta ajatusta nostattava että.

    Toki kirjoituksesi osoitti sen minkä itsekin omasta ekotekokirjoituksestani tiesin. Ei kovin suurta vaikutusta ja kuten sanottua lienee tiedossa, että aika ajoin maapallokin käy läpi tietyntason "tuhoutumisen", jota ei pystyne pysäyttämään mutta se ei tarkoita, että voisimme elää kuin siat lätissä. Tekisi siis mieleni alkaa roskapoliisiksi, koska meilläpäin löytyy pattereitakin näköjään lasten leikkialueelta :(.

    Kiitos tästä haastattelukoosteesta :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä piti sanomani, että pulloveden vähäisen käytön lopetin itsekin joskus kun näin jonkun dokumentin aiheesta. Veden vertaus öljyyn on kuitenkin ollut jo pitempään pinnalla, ja brändäys tässäkin isossa osassa. Miksi muuten pullossa kauan lillunut (bakteerinen?) vesi on lähellä juoksevaa kraanavettä kiinnostavampi? Ulkomailla kuitenkin sorrun pullotettuun, koska vatsani on varsin herkkä.

      Poista
  6. Kiitos kommenteista! Sen toki arvasin, että asioista perillä oleville tässä tekstissä oli varmaan liuta itsestään selviä latteuksia :)

    Mulle jäi päällimmäiseksi fiilikseksi, että valintoja kannattaa miettiä ja muutoksiakin tehdä, mutta itselleen saa olla armollinen. Ja että kehitystä tapahtuu enemmän kuin maallikko tajuaa, vähän niin kuin lääketieteen sarallakin.

    En koskaan juo hapotonta pullovettä, paitsi joskus ihan poikkeustapauksessa, kun tarvitsen ennen kaikkea sen pullon. Suurimpia syntejäni on vissyn (sisältäen kaikki mauttomat kuplavedet) tolkuton kulutus. Se jäi päälle raskaana ollessa, kun siideri piti jollain korvata (kuinka säälittävää). Siihen on tultava muutos!

    Autoilusta jäin pohtimaan, että vaikka tartunkin rattiin helposti, seisoo auto usein käyttämättömänä. Lämmitetyssä autohallissa kylläkin, siitä miinusta. Olisin tehnyt luonnolle suuren palveluksen, jos en olisi koskaan ruvennut aktiiviautoilijaksi, vaan olisin jättäytynyt pelkääjän paikalle. Mies pyöräilee, joten pyöräilyyn suhtaudutaan suopeasti, vaikkei se maailmaa pelastakaan.

    Kasvissyöntiä voimme perustella ainoastaan sosiaalisilla syillä, joiden sisään eettiset syytkin lasketaan. Tokihan kasvisten hiilijalanjälki on lihaa pienempi, mutta emme söisi lihaa, vaikka asia olisi toisin päin. Tonnikalakin on boikotissa lähinnä uhanalaisuuden ja ryöstökalastuksen vastustuksen vuoksi.

    Kertakäyttövaipat on käytössä, laiskuussyistä.

    Oikeastaan ainoa asia, mihin mies ottaa kantaa, on rahan tuhlaus väärin perustein. Mitään vihertävää ei osteta, jos sen todellisista vaikutuksista ei ole tietoa. Jos erehdyn ostamaan jotain siksi, että "parempi kai edes vähän ekologisempi kuin ei yhtään", saan kuulla jupinaa pitkään. Reilu kauppa on samasta syystä boikotissa (tästä on miehellä myös ihan käytännön kokemusta). Turhasta maksaminen väärille tahoille, kuten riistäville väliportaille, on asia, jota meillä vastustetaan. Sen sijaan esim. kotimaisten tuotteiden kalliimpi hinta on ihan ok, jos sille on perustelut, ja pienyrittäjyyttä tuetaan periaatteenkin vuoksi.

    Luomun osalta ei ole terveysvaikutuksia tutkimuksissa löydetty, joten emme luomua osta (tästä taisin joskus jotain kirjoittaakin). En kuitenkaan erityisemmin vastusta luomua, joten jos sitä lounaspaikassa eksyy lautaselle, niin saa eksyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kooste ajatuksistasi :).
      Luomua ajattelen itse kyllä silti omalla järjellä varsinkin kehittyvän lapsen kannalta, ettämitä vähemmän turhia lisärasitteita...
      Eikös reilukauppa taas ole lähinnä työolosuhteiden puolesta?
      Nämä on kyllä sillä tavalla vähän ristiriitaisia asioita, koska jos mihinkään ei luota niin esim hyväntekeväisyyttä ei kyllä kannattaisi tehdä. Ihan varmasti sielläkin on joka seurassa omat välikätensä mutta ehkä osa menee oikeaankin osoitteeseen? Jos vaihtoehtona on että menet paikan päälle auttamaan niin hyvä niin mutta harvemmalla on.

      Tosi vaikeita asioita poliittisien kiemuroiden ja sen rahan takia.

      Poista
    2. Mä oon tähän asti ajatellut tämän luomun lähinnä sillä tavalla, että terveysvaikutuksia sillä ei ole, mahdollisesti pienempää kemikaalikuormitusta lukuunottamatta. Olen kuitenkin kuvitellut, että esimerkiksi pienempien lannoitepäästöjen muodossa se olisi LUONNOLLE parempi ja täten kannatettavampi vaihtoehto. Eläinten kohdalla tosin kuvittelen yhä, että luomu voisi olla piirun verran eettisempää, ja siksi kananmunat ostan luomuna jatkossakin, kunnes joku romuttaa illuusioni.

      Nythän oli kuitenkin hyvä ja terve havainto se, että luomu sinänsä ei riitä kaikille ihmisille, koska viljelyalaa tarvitaan enemmän. Melkoinen valkoisen ihmisen etuoikeus siis! Kiusallista.

      Toisaalta ehkä tässä voisi ajatella niinkin, että jääkaapinkaan ei tarvitse olla niin yltäkylläisesti täytetty - että ylenpalttisuus ruoan suhteen ei välttämättä ole sen parempi idea kuin muukaan kerskakulutus.

      Puuroon en silti taivu :D

      PS. Sikuriina, luuletko, että saisit tuon kommenttien sanavahvistuksen pois päältä? Vai tuleeko spämmin hyökyaalto?

      Poista
    3. Äh, mä en edes tiennyt, että sanavahvistus on päällä! Kiitos tiedosta!

      Mun käsityksen mukaan luomu on torjunta-ainejäämiltään luonnolle ystävällisempi, mutta esim. energiaa saatetaan käyttää tuotannon aikana enemmän per tuotettu kilo. Eli kumpi sitten painaa vaakakupissa enemmän, en osaa oikein vielä sanoa.

      Mutta luomukananmunat on meillä käytössä (miten tää pääsi unohtumaan?) juuri siksi, että niiden kohdalla kriteerit ovat sen verran tiukat, että kanoilla on paremmat olot.

      Mä en suhtaudu erityisen kiihkeästi luomuun, toivottavasti kukaan ei ymmärtänyt niin! Tiedän ihmisiä, joiden mielestä luomu on (vain) erinomainen brändi, mutta itse olen taipuvainen ajattelemaan, että kriteerit sen brändin kohdalla ovat ainakin aika selkeät. Tosin edelleen mua jotenkin huvittaa se, ettei riistaa tai metsämustikoita määritellä luomuksi :)

      Poista
    4. Ja yksi pointti, ne luomukananmunat on minun suuhuni niin paljon parempia :p.
      Luomutuotanto on siis vähän niinkuin nämä vaipat. Ymmärtääkseni kestovaippojen hyöty tulee vain silloin jos pestään täysiä pyykkilasteja ja sellaiset pesulat on ilm kanssa vaihtoehtona pesujen järkevöintiin (no entäs kuljetuspäästöt yms?). Nämä on niin monipiippuisia juttuja ja kuten Sikuriina alussa sanoit, että näkökantojen luo myös mistä päin asiaa katsoo, eli mistä leipänsä ansaitsee, tiedostamattaan voi nähdä asiat mustavalkoisemmin kuin olisi tarve. Elämä ei siis tässäkään ole mustavalkoista, hyvää/pahaa.
      Asia mitä kukaan ei ole tainnut todeta esmes tuossa luomutuotantokohdalla, että semmoinenkin iso ekoteko tässä meillä maapallolla on, että meitä on aika paljon.

      Poista
    5. Ai niin, sitä piti vielä sanoa luottamuksesta ja hyväntekeväisyydestä, että olet Bleue ihan oikeessa, että jos ei mihinkään luota, niin huono homma.

      Mä luotan kyllä lähtölohtasesti vaikka mihin, mutta jos kuulen jotain negatiivista, suhtaudun todella epäluuloisesti siitä lähtien. On tosi vaikea välillä arvata, kumpaa uskon todennäköisemmin, brändäystä ja viherpesua vai eri tahojen suorittamaa mustamaalausta. Molempia varmasti tapahtuu. Tää asia, eli oma suhtautumiseni, on ns. tarkkailussa :)

      Poista
  7. Se piti vielä sanoa, että luomulle tulee pisteitä siitä, että keinolannoitteiden ja -torjunta-aineiden valmistaminen syö tietenkin resursseja (ja ehkä saastuttaakin?).

    Jotenkin tuntuu, että näiden asioiden osalta täytyy valinnat tehdä oman harkinnan mukaan, mutta omatuntoa ei saa ostettua täysin puhtaaksi.

    VastaaPoista
  8. Tässä vielä luomusta kiinnostuneille 14 minuuttia otteita suomalaisen väitöskirjan tuloksista:

    http://www.youtube.com/watch?v=f0NCURUWJ6Y

    Tämän enempää en luomusta jauha, todettakoon vain, että clippi osoitti hienosti, kuinka väärin olin muutaman asian ymmärtänyt. Miinuspisteitä videon vahvasta asenteellisuudesta, plussaa väitöskirjan tekijän ääneen päästämisestä.

    VastaaPoista
  9. Hyvää juttua! Tämä jäi hieman vaivaamaan:

    "Esim. tuulivoima ei toistaiseksi ole realistinen vaihtoehto, koska sen rakentamiseen ja kuljettamiseen käytetty energiamäärä on vielä monesti suurempi kuin sen käytöstä saatu energiamäärä."

    Olisiko mahdollista saada nähdä lähde?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei valittavasti ole, joten lausuntoon täytynee suhtautua populistisena heittona. Tässä lausahduksessa oli alun perinkin virhe: tuulivoima kuluttaa suurimman osan energiasta tietenkin käytön aikana, eli erilaisten huoltotoimenpiteiden muodossa.

      Surullisen kuuluisa esimerkki enemmän kuluttavasta kuin tuottavasta tuulivoimalasta ovat Britannian jäätyneet häkkyrät, joita sitten muulla energialla sulateltiin. Samaan negatiiviseen tuottoon päätyvät usein rikki olevat tai tuulensuojassa sijaitsevat pienvoimalat.

      Tästä aiheesta on todella vähän edes jollain tasolla riippumattomalta kuulostavaa tutkimustietoa saatavilla. Mutta palaan tähän, jos saan jotain kättä pidempää haastattelukohteeltani :)

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta! Rikkinäinen voimala, olkoon se aurinko-, ydin-, turve- tai tuuli-, ei tietenkään kovin energiatehokas ole. Huoltoa taas tarvitaan myös jokaisessa voimalassa. Tärkeintä olisi nähdä niitä lukuja, koska arvailussa ei mittasuhteet ovat todella helposti hukassa: esimerkiksi kymmenienkin kilowattien sulattimien käyttäminen on varsin järkevää, jos sillä saadaan 1-3 megawatin tuulivoimala pyörimään.

      "Kertakäyttövaipat voi polttaa ja muuttaa sitä kautta energiaksi. Vaipoista tiedetään sen verran, että kesto- ja kertsivaipat ovat aika samoissa, mitä tulee kokonaiselinkaaren aikana käytettyyn energiaan ja aiheutuneisiin päästöihin. Pesukone ja pesuaineet vaikuttavat yllättävän paljon."

      Onko tuo kesto- ja kertsivaippojen samoissa oleminen kertsin polttamisen kanssa vai ilman? Jotenkin tuntuisi aika jännältä polttaa käytettyjä kertakäyttövaippoja - en ainakaan omassa takassani (jos sellainen olisi) kovin helposti ulosteita polttaisi. Mitenkähän yleistä moinen on?

      Poista
    3. Täytyy vielä korostaa, että olen toisen käden tiedon varassa ja kyse on toisen käden kokemusperäisistä näkemyksistä.

      Varsinaista julkista tutkimustietoa en ole valitettavasti läpi kahlannut. Huomattava osa tutkimuksestahan tehdään yrityssalaisuuksien piirissä, joten epäedullisia tai kilpailuetua antavia tuloksia (tilaajasta ja näkökannasta riippuen) ei tietenkään julkaista. Ja mun mies tekee juuri näitä tutkimuksia ja selvityksiä. Jos tekisin virallisempaa artikkelia aiheesta, hankkisen varmasti julkaistuja tutkimuksia taustamateriaaliksi. Mutta ns. oikeata työtä teen ihan muiden asioiden parissa, joten siihen ei valitettavasti ole resursseja :)

      Vaippojen elinkaaresta en ole nähnyt yhtään tilastoa. Energiajätteen polttaminen lienee järkevintä paikassa, jossa energia saadaan tehokkaimmin talteen, ts. jätteenpolttolaitoksella. Siellä ei ehkä ulosteet niin paljon haittaa? Villi arvaus :) Totta kai osan voi polttaa takassakin, niin säästytään niiden roskien osalta kuljetuspäästöiltä ja saadaan lämmityskuluja kuriin. Olispa meillä takka!

      Poista
  10. Vau miten pitkä ja perinpohjainen kirjoitus, olet selvästi nähnyt vaivaa!

    Hesarissa joskus viitattiin tutkimukseen, jonka mukaan joillakin alueilla (Etelä-Amerikassa?) luomuviljelyllä oli saatu suurempia satoja kuin tehotuotannolla. Kyllähän nykymaatalouden ongelmana on myös esimerkiksi fosforin kulutus - koko ajan valuu pelloilta yli, mutta sitä alkaa olla vaikeampi löytää lannoitteisiin. Öljypohjaisille lannotteille ei oikein ole edes yritetty löytää vaihtoehtoja muuten kuin luomussa. Myöskin antibioottien kulutus on luomussa huomattavasti pienempää kuin tavallisessa eläintuotannossa jossa niitä lotrataan jopa varmuuden vuoksi - mitä kannattais miettiä ellei tykkää antibiooteille vastustuskykyisiksi kehittyvistä superbakteereista. Mun mielestä lähtökohdan pitäisi olla se, että perinteinen maatalous tulis poterostaan ja kehittäisi itseään eettisempään ja ekologiseen suuntaan, ettei mitään luomuhippeilyä edes tarvittaisi.

    Mut kyllähän luomua voi perustella ihan vakuuttavasti puolesta ja vastaan, kun tutkimustenkin tulokset riippuu aika usein näkökulmasta ja rahoittajasta. Että mikä sitten on totta. Mutulla mennään. Musta on tuntunut aina jotenkin ristiriitaiselta, että samalla firmalla voi olla sekä luomuja että ei-luomuja tuotteita (esim valion maito), ja sitten mainostavat kumpaisiakin jotenkin parhaina vaihtoehtoina. Eikös se oo ihan oman selän puukottamista? Tai jos oikeesti firma uskois luomuun, niin eikö olis epäeettistä edes tarjota sitä toista vaihtoehtoa? Siis tää pohdintahan on ihan höpöhöpöä, mut jos haluaa tarpeeks saivarrella niin näin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten multa on jäänyt vastaamatta, sorry!

      Juuri niin ajattelen itsekin, että perinteinen maatalous pitäisi saada kehityksen kelkkaan - siis hyvässä ja kestävässä mielessä.

      Ja samaa mieltä olen siitäkin, että hassua on, että vastataan kaikkien kuluttajien kaikkiin tarpeisiin...

      Poista
  11. Todella hyvä ja mielenkiintoinen postaus, kiitos tästä!
    Inspiroiduin kirjoittamaan aiheesta oman postauksen, ja siteerasin juttuasi muutamasta kohtaa :)

    http://ekojalanjaljilla.blogspot.fi/2013/05/onko-ekoilulla-mitaan-valia.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks! Olen ihan samoilla linjoilla kanssasi, että ei se kuitenkaan väärin ole pyrkiä kohti kestävämpää kehitystä. Ja nimenomaan on parempi, että kuormittaminen minimoidaan eikä eletä kuin viimistä päivää, tai kuten siat pellossa :)

      Poista
  12. Kyllä vanhanaikainen askeettisuus ja pihistely olisi kaikista ekologisinta. Kaikki käytetään loppuun ja tarkasti, lapset heti potalle, mitään ei roskiin, itse korjataan, leivotaan, kudotaan ja kasvatetaan. Mitä enemmän joutuu näkemään vaivaa sitä enemmän arvostaa niitä asioita.

    VastaaPoista