16. helmikuuta 2014

Se hyvä olo

Lueskelin Kaisa Jaakkolan hyvinvointisaittia ns. sivusilmällä. Kysehän on liiketoiminnasta, joten suon tietynlaista markkinointivapautta joukkoon, vaikka rokotteiden ja autismin yhdistäminen vituttaakin.

Ennen kaikkea jäin miettimään, että mitä se oikein tarkoittaa, kun hankitaan hyvä olo syömällä? Siihenhän tuo saitti ja lukuisat muut mediat kannustavat. Edelleen peräänkuulutan konkreettista tulosta.

Olen elänyt usein pakastepitsadieetillä, ja toisaalta usein ns. hyvällä meiningillä kasvikset ja siemenet huomioiden. Sen verran olen huomannut, että vaikutusta en ole huomannut. Paitsi että jos syön ns. virallisten suositusten mukaan, lihon varmasti.

  1. Ihoni kutiaa mausteisia ja sitruspitoisia ruokia syödessä. Kuivuuteen ei tunnu olevan millään vaikutusta.
  2. Jos söisin kuitua niin paljon kuin suositellaan, istuisin vessassa kenties 5-10 kertaa päivässä. Vähempi riittää.
  3. Hiukseni ovat ihan hyväkuntoiset. Se taitaa johtua geeneistä.
  4. Iho on aina ollut samanlainen, paitsi raskauden alussa ja synnytyksen jälkeen. Jotenkin veikkaan, että hormoneilla oli enemmän tekemistä asian kanssa kuin ruokavaliolla.
  5. Kynnet on kamalat, aina olleet. Liuskottuu, mikään ei auta.
  6. Hormonitoiminta, no toimii. Tai mistä minä tiedän. Ei ole yritetty toista lasta.
  7. Väsymykseen on ulkoisia aiheuttajia, joihin ei mikään murkina auta. Lapsi huutaa edelleen useita tunteja iltaisin ja öisin.
  8. Minulla on ihan hyvä olo, kun syön nacholautasellisen ja vähän valkkaria. Näistä synneistä ei tule paha olo, ellei sitten vedä kilokaupalla.
  9. Jos syön vastaavaan aikaan raejuustoa ja pakastekasviksia, olo on ihan hyvä silloinkin. Aamulla on vähän enemmän nälkä.
Jätän kuitenkin tähän sen varauksen, että minä-tiede ei vielä todista mitään. On hyvinkin mahdollista, että ruokavaliolla on moneen ihmiseen monenlaisia vaikutuksia. Uskon kuitenkin edelleen vahvasti kohtuuteen ja monipuolisuuteen.